tiistai 4. lokakuuta 2011

Creep.


Hän on täällä jälleen.
Tuo hämähäkinseiteillä tanssiva muusa.
Maalaa hiuksillaan taivaalle mustaa. Valkoista. Mustaa.
Mihin kätensä laskee, se iäksi jäätyy, palasiksi hajoittaa.
Huulensa yhteen tikatut, ei huuda, ei kilju.
Hiljaisuus.
Repaleinen kangas peittää norsunluun valkean synnin.
Höyhenen lailla leijaa, lumihiutaleita muistuttaa.
Hän on niin kaunis.
Puree, repii ja raapii, tuskaansa hiljaa tuudittaa.
Yksi kerrallaan putoavat sulat hänen siivistään, mustista.
Peilin palasia sataa, heijastaa kauneuttaan.
Silmät peitetyt, näkeminen on turhaa, sillä tunne ohjaa, ei maailmaa kaipaa.
Vain hän, ei muita.
Yksin hän.
Tuuli viiltää hänen kalpeita varpaitaan.
Liikkeet piirtyvät hyiseen ilmaan.
Heijastus kovertuu katsojan silmään.
Hän on kaunis ja voittamaton.
Hän tietää sen.
Hän tuntee sen...

Hän on väärässä.

~

"I don't care if it hurts
I want to have control
I want a perfect body
I want a perfect soul
I want you to notice when I'm not around
You're so fucking special
I wish I was special"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti