lauantai 3. joulukuuta 2011

Veronika decides to die.

"Kuolema oli lempeä, tuoksui viinille ja hyväili hänen hiuksiaan."

Veronika, nuori ja kaunis nainen päättää kuolla. Hänellä on elämä edessään, koulutus, työpaikka, rakastavat vanhemmat...
Mutta mikä saa ulospäin täydelliseltä vaikuttavan elämän omaavan nuoren naisen yrittämään unilääkkeillä hyvin suunniteltua itsemurhaa nunnaluostarin yläkerrassa sijaitsevassa vuokrahuoneistossa?
Jokaisella on syynsä, niin vain on tapana sanoa, mutta teoksessaan Coelho käsittelee mielenterveyttä hieman erilaiselta kantilta kuin yleensä tehdään.
Mielisairaalan seinien sisään suljettujen, yhteisön hulluiksi luokittelemien ihmisten elämäntarinat tekevät teoksesta elävän ja koskettavan kokemuksen, joka avaa hieman paremmin ihmiselämän syvimpiä solmuja itsekullekin.

Tumblr_l3ligrex1p1qc7sp0o1_500_large

Mitä hulluus oikeastaan on, kysyvät henkilöt yksi kerrallaan.
Ihmiset pelkäävät tätä hulluutta.
Ovatko mielenterveyden häiriöt, kuten masennus, paniikkihäiriö tai skitsofrenia, hulluutta?
Vai ovatko ne vain pakokeinoja, asioita jotka syntyvät kun ihminen ei tahdo olla jotakin jota muut olettavat hänen olevan?

Ympäristön paine yksilöä kohtaan on valtava.
Pitäisi olla pätevä, tehdä kuten käsketään, käyttäytyä kuten normit sanovat.
Täytyisi olla normaali.
Mutta mitä on olla normaali?

Päivät koostuvat rutiineista.
Rutiinit ovat ihmisen itsensä luomia normeja jotta kaikki näennäisesti tarpeellinen tulisi päivän aikana tehtyä, koska niin vain on.
Ihmisillä on loputtomasti rutiineja, joita he suorittavat koska heidän oletetaan tekevän näin.
On totta, että ilman rutiineja, aikatauluja ja sääntöjä yhteisö ei kaiketi toimisi alkuunkaan.

Mutta onko "oikein" eläminen juuri se mitä sinä haluat?

Tumblr_kwiteocvib1qa0na7o1_400_large


Kaikki tiedämme, että kellot kulkevat myötäpäivään koska niin on sovittu.
Kaikki tiedämme, että tieto- ja kirjoituskoneissa on QWERTY-näppäimistö, koska niin on sovittu.
Kaikki tiedämme miten elämässä täytyy toimia, koska niin on sovittu.
Nämä asiat ovat meistä normaaleja.
Ihmiset pelkäävät asioita, jotka eivät kuulu kategoriaan normaali.
Siksi ihmiset peittävät kukin oman erilaisuutensa, pyrkivät mukautumaan ympäristön normeihin, vaikka sydän sanoisi muuta.
Sitten mietimme "mitä mieltä on elää elämää jota ei tahdo elää?"
Lopulta kuolemme hitaasti sisältä.

Veronikan tarina sai minut ajattelemaan, että ehkäpä on parempi olla juuri se mitä itse tahtoo.
On parempi olla se jokaisen sisällä asustava pieni "hullu", kuin ahtaaseen muottiin työnnetty normaali ihminen.
Mutta onko väärin tehdä toisin?
Onko väärin olla hieman hullu ja elää elämää, joka tuntuu omalta ja tekee ihmisen onnelliseksi?

Ei minusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti