tiistai 15. toukokuuta 2012

Hyvää äitienpäivää äiti!♥


Eli, kirjoitin sunnuntaina äitille äitienpäivälahjan mukaan tällaisen pienen kirjeen ja ajattelin sitten myös jakaa sen teidän ja äitienne kanssa!♥ :3

--------------------------------------------------


Tumblr_m3wop8yedo1qbgu2qo1_500_large


Ensimmäisenä, kun lapsi avaa silmänsä, tämä näkee äitinsä kasvot. 
Vaikka näkökenttä on sumea, voi tuo pienen pieni ihmisolento nähdä kaiken sen valon keskellä naisen, joka on kantanut tätä sydämensä alla yhdeksän kuukautta.
Äidin ääni rauhoittaa lasta, sillä juuri se ääni on ollut tuttu lapselle jo pitkään ennen tämän syntymää. Lapsi muistaa sen, miltä äiti näyttää, tuoksuu, miltä äidin kädet tuntuvat…
Vastasyntyneelle lapselle äiti tarkoittaa suojaa ja turvaa, sillä koko tämän elämä riippuu juuri äidiksi kutsutun naisen olemassaolosta. 

Ja jos äiti vain on läsnä, lapsi on onnellinen.



Pienet jalat sipsuttavat pitkin pihanurmea. Aurinko paistaa taaperoisen kasvoille lämpimästi tämän juostessa, välillä kaatuessa pehmeästi maahan. Äiti hymyilee, katsoo hieman kauempaa ja välillä auttaa pienen lapsen ylös nurmelta hellästi. Lapsi tarttuu äidin käteen, nauraa aurinkoisesti suulla, josta loistavat pienet valkoiset etuhampaat. Lapselle äiti on kaikki, sillä Äiti on hauskin, viisain, kaunein ja osaavin ihminen koko maailmassa! Äiti tekee parhaat lihapullat, ostaa hienoimmat vaatteet ja lukee parhaat sadut iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Edes isä ei osaa kokata, imuroida ja kammata lapsen hiuksia samaan aikaan!
Lapselle äiti on esikuva ja ensimmäinen aito rakkauden kohde.

Äiti kohentaa pienen koululaisen repun asentoa ja kysyy: ”jännittääkö?” Pieni ekaluokkalainen pudistaa päätään, vaikka todellisuudessa jännitys on hirmuinen! Äiti hymyilee ja pörröttää lapsen hiuksia avaten kodin ulko-oven. Maailma tuntuu avartuvan pienen lapsen silmissä ja tämä tarttuu äidin käteen vielä viimeisen kerran koulun etuovella. Pienet huulet mutristuvat ja lapsi kysyy: ”Äiti tulethan sinä minua vastaan?”
Äiti hymyilee (äidin hymy on lempeä ja kaunis kuten suojelusenkelillä!) ja vastaa: ”Tottakai minä tulen!”
Lapsi vilkaisee viimeisen kerran äitiä ennen kuin astuu sisään koulurakennukseen.
Äiti on aina tukena.



Huuto kaikuu talossa. Äiti on taas kieltänyt nuorta lähtemästä kavereiden kanssa ulos illalla. Nuoren mielestä äiti on vain täysin ymmärtämätön kalkkis, joka tahtoo vain kieltää kaiken hauskan. ”Eikö äiti luota minuun? Pitääkö äiti minua ihan hölmönä? Eikö äiti rakasta minua?”, miettii nuori huoneessaan riidan jälkeen. Nuori ei ymmärrä, miksi äiti asettaa rajoja, vaikka todellisuudessa äiti omine äidinvaistoineen vain pyrkii suojelemaan lastaan kaikelta pahalta. Äiti pelkää, suuttuu, pettyy ja suree kuten kaikki muutkin. Äitikin on ihminen, mitä nuori ei aina ymmärrä. Kuitenkin äidin asettamat rajat ovat äidinrakkautta puhtaimmillaan: halua suojella ja taata lapselle hyvä tulevaisuus.



Huone on täynnä pahvilaatikoita, sänky raahattu jo muuttoautoon. On tullut aika jättää hyvästit näille huoneille, tälle talolle ja sen pihakiveyksille. Jokainen linnunpoikanen lentää joskus ulos pesästä, niin myös ihmisillä. Kun on tullut lapsen aika alkaa rakentaa omaa elämää uudessa ympäristössä, omassa asunnossa, jossain kaukana kotoa, alkaa todella miettiä lapsuuttaan ja kaikkia niitä muistoja, joita on mukaansa kerännyt. Jokainen miettii varmasti jossain vaiheessa elämäänsä, että vastasiko oikeastaan koskaan vanhempiensa odotuksia: Oliko oikeastaan koskaan äidin järkkymättömän tuen arvoinen. Silloin vain muistaa kaikki ne hetket: äidin onnellinen hymy sairaalassa, kun lapsi avasi silmänsä. Äidin pehmeät ja vahvat kädet, kun kompastuit liukaalla nurmikolla. Äidin rohkaisevat sanat ensimmäisenä koulupäivänä… Ja ennen kaikkea sen, kuinka paljon äiti onkaan lastaan tukenut ja opastanut. Kun lähdön hetki koittaa ja koti jää taakse, säilyvät äidin neuvot ja opetukset ikuisesti lapsen mielessä.



Yhdeksän kuukautta Äiti kantaa lähellä sydäntään pientä olentoa, joka syntyessään tulee rakastamaan tätä yhtä pyyteettömästi kuin Äiti pienokaista. Äiti rakastaa lastaan, hoitaa, ruokkii ja tekee valtavasti töitä lapsensa eteen. 
Ja mielestäni se jos mikä on kiitoksen arvoista.



Kirjoitin tämän, sillä tahdon kiittää sinua, Äiti. 
Tahdon kiittää sinua kaikesta, mitä olet koskaan eteeni tehnyt. Näiden 17 vuoden aikana olet tukenut ja rakastanut minua, vaikken ehkä olekaan välillä käyttäytynyt sen kaiken arvoisesti. Olet auttanut minua kulkemaan eteenpäin ja sanonut ”hidasta vähän”, kun olen sitä tarvinnut.
Vaikka joskus kiukuttelen tai tiuskin, tahdon nyt sanoa että todella rakastan sinua ja että olen kiitollinen siitä kaikesta, minkä olet eteeni tehnyt.



Kiitos rakas Äiti, olet minulle niin kovin tärkeä.
Hyvää Äitienpäivää 13.5.2012



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti